Päivä keväinen
kului kulkien.
Laidassa pellon
kohtasin perhosen hennon.
Kasvua ihmettelin kortteen,
sekä kauneutta ruosteen.
Hirmuinen kiire niillä,
kylmät väreet meni selkäpiissä.
Sitten metsätiellä,
herkkuja näin siellä.
Puro keväinen solisi,
huolet unohtui toviksi.
Ohdake piikkinen,
sammal pehmoinen,
on luonto niin ihmeellinen.
Istuin pehmustettu,
kenelle on tarkoitettu?
Rantapellolta lentoon lähti kurki,
rauhassa ruokailuaan jatkoi isokuovi,
töyhtöhyyppä sille seuraa piti.
Sitruunaperhonen tyynenä mettä imi
kulkijan kotiin lähteä piti.
Kymmenen pistettä, jos jaksoit tänne asti! :)
Kauniita kuvia. Eilen näin ensimmäisen perhosen tälle keväälle:)
VastaaPoistaKiitos Kirsti! :)
PoistaKevään ensimmäinen perhonen ilahduttaa aina.
Todella kaunis kuvasarja!
VastaaPoistaKiitos Sussi! :)
PoistaUpeita luontokuvia ja hienot runotekstit vielä, kiitos hienosta postauksesta!
VastaaPoistaKiitos Minttuli! :))
PoistaUpea runoteksti ja hienoja, kauniita kuvia. Onko teillä jo korvasieniä?
VastaaPoistaKiitos annekatariina! :))
PoistaKyllä ne tämän kevään sieniä ovat.
Kiitos pisteistä, ei tehnyt edes tiukkaa katsoa loppuun asti ;) Niin hienoja kuvia. Tuo ensimmäinen on todella upea, hyvät värit (jäin tuijottamaan sitä toviksi)!
VastaaPoista:DD
PoistaKiitos Betsy!
Kaunista kuvin ja sanoin!
VastaaPoistaKiitos anski! :)
Poista