maanantai 4. toukokuuta 2015

Kevätpäivä


Päivä keväinen
kului kulkien.

Laidassa pellon
kohtasin perhosen hennon.


Kasvua ihmettelin kortteen,
sekä kauneutta ruosteen.



Hirmuinen kiire niillä,
kylmät väreet meni selkäpiissä.


Sitten metsätiellä,
herkkuja näin siellä.



Puro keväinen solisi,
huolet unohtui toviksi.


Ohdake piikkinen,
sammal pehmoinen,
on luonto niin ihmeellinen.




Istuin pehmustettu, 
kenelle on tarkoitettu?


Rantapellolta lentoon lähti kurki,
rauhassa ruokailuaan jatkoi isokuovi,
töyhtöhyyppä sille seuraa piti.




Sitruunaperhonen tyynenä mettä imi
kulkijan kotiin lähteä piti.


Kymmenen pistettä, jos jaksoit tänne asti! :)





12 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia. Eilen näin ensimmäisen perhosen tälle keväälle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsti! :)
      Kevään ensimmäinen perhonen ilahduttaa aina.

      Poista
  2. Todella kaunis kuvasarja!

    VastaaPoista
  3. Upeita luontokuvia ja hienot runotekstit vielä, kiitos hienosta postauksesta!

    VastaaPoista
  4. Upea runoteksti ja hienoja, kauniita kuvia. Onko teillä jo korvasieniä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos annekatariina! :))
      Kyllä ne tämän kevään sieniä ovat.

      Poista
  5. Kiitos pisteistä, ei tehnyt edes tiukkaa katsoa loppuun asti ;) Niin hienoja kuvia. Tuo ensimmäinen on todella upea, hyvät värit (jäin tuijottamaan sitä toviksi)!

    VastaaPoista
  6. Kaunista kuvin ja sanoin!

    VastaaPoista

-Kiitos terveisistä-