sunnuntai 29. elokuuta 2021

Katoavaista

 

 

 Mihin kaikki aika katoaa,

yksi viikko on yhdessä hujauksessa 

sunnuntai-illassa.

Onko se vanhuuden merkki,

kun ei ehdi kaikkea mitä haluaisi (kulkea kuvaamassa) 

tai pitäisi (pestä ikkunat- se on vieläkin vaiheessa).







Naapurin pelto on kukkamerenä.




Sininen talo osallistui lauantaina 

paikalliseen kirppisralliin.

Aika vaisua oli täällä meidän mutkilla.





 
Mukavia elokuun viimeisiä päiviä
ja pirteyttä syksyyn!
 
 
🍂   🍂   🍂
 
 
 
 

16 kommenttia:

  1. Kaikki kaunis kerran katoo pois,
    aivan kuin se liian kaunist ois.

    VastaaPoista
  2. Aivan kuin olisit kirjoittanut minun ajatuksiani 😁
    Käsipuolena (pieni ranteen operaatio takana) tämä ajan kulku on myös kummallista... On tylsää olla tekemättä mitään, mutta silti huomaa päivien kuluvan hurjaa vauhtia!

    VastaaPoista
  3. Viikot kuluvat kyllä vauhdilla. Mutta eläkeläisenä ehdin kuitenkin tehdä kaiken mitä pitää, tai ainakin kaiken minkä haluan tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on onnellista, kun ehtii sen mitä haluaa.
      Kiitos Kristiina! :)

      Poista
  4. Ei se ole vanhuutta.
    Tieto lisää tuskaa.
    Tietoisuus ihanista ja 'pakollisista' asioista lisää tehtävälistan pituutta.
    Siksi aika loppuu kesken 🥰.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhyt tai pitkä lista, aika tuntuu loppuvan kesken. :)
      Kiitos Susanna! :)

      Poista
  5. Rakastan auringonkukkia!😍
    Olen itse funtsinut tuon ajan nopeasti kulumisen keski+ikäisenä niin,että enää ei ole niitä suuria etappeja edessä,joita odottaa,aikaa mennään vaan holtittomasti eteenpäin.😊
    Aika kului hitaasti kun odotti esimerkiksi tietyn ikäiseksi tulemista ja muita elämän virstanpylväitä lapsena,nuorena jne.
    Ehkä olemme jo oivaltaneet myös elämän lyhyyden ja toivoisimme sitä käsijarrua kiitos.😉
    Voi,olisin heti ostanut lapsenlapselleni tuon vedettävän puupalikka-auton!
    Kauniit loppukesän kuvat!❤

    VastaaPoista
  6. Niin samoja ajatuksia täälläkin!
    Koetan nyt pinnistellä takaisin blogien, niin teidän kaikkien kuin omani pariin ja se tuntuu ihan kivalta.
    Kesä meni vauhdilla, enkä taaskaan ehtinyt oikein mukaan edes. Suomessa oli hienoa ja paluu Norjaan oli tuskallinen....niin voin sanoa. Iäkkäiden vanhempien hyvästely Turun linja-autoasemalla oli niin raastava kokemus, etten osannut edes varautua, mutta Suomeen jäivät muutkin rakkaat ja iso pala sydäntäni.
    Mietin elämää, sen tarkoitusta, kipujani, paikkaani.

    Kiitos kuvista <3 Täällä on hyvä käydä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotan sinulle hyvää syksyä!
      Kiitos Marianna! :)

      Poista
  7. Se on hyvä kun aika ei käy pitkäksi, tekemistä riittää.:)
    On siinä kyllä sekin puoli että tekemättömät asiat alkaa stressata, ainakin minua.
    Toissa päivänä sain pestyä ikkunat. Kiire tuli, kohta päivät viilenee.

    Kauniita kuvia. Ihania auringonkukkia!

    Kiitos! Hyvää alkavaa syksyä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pientä stressiä voi toisinaan havaita.
      Ikkunat sain onneksi pestyä. :))
      Kiitos Liplatus! :)

      Poista

-Kiitos terveisistä-