Kerran menin sitten metsän kautta, muka ovelana, yksi varomaton rasahdus ja liike ja taas lähdettiin hirveällä huudolla.
Jäin sinne metsän reunaan kuusen oksien lomaan odottelemaan parven paluuta, koska lensivät läheiselle metsän keskellä olevalle peltosaarekkeelle, sen olin kuullut ja nähnyt, etteivät ole kaukana. Jonkin ajan kuluttua palasivat, sen tekivät todella hiljaa. Minulla oli pusikon takaa näkymä rajatusti yhteen suuntaan eikä kovin leveästi, kaverit palasivat ovelasti näköalani ulkopuolelle, totesin vain, että nythän niitä on tuolla jo vaikka kuinka, jälleen vähän liian kaukana. Yksi pesue tuli ihan eteeni, vaikka kuinka varovaisena yritin ottaa kuvaa, niin kuulivat, näkivät ja karkasivat. Kuvaajalla oli hitaat refleksit, niinkuin kuvasta näkyy.
Tämä kuva on jälleen tieltäpäin yhtenä iltana, kun jo usva alkoi nousta joelta.
Siellä metsässä oli mäyrän tai supin polku.
Ja joltain oli lento päättynyt sinne metsään.
***
Lenkkireittini kulkee joen rannassa. Siellä tämä äippä johdatteli pesuettaan.
***
Syys on saapunut räntäsateineen ja pohjoistuulineen, tänään on ollut ihan sisäpäivä.
***
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
Kauniit kuvat sait aroista linnuista. Tokasta kuvasta saa hyvän käsityksen kuitenkin siitä, että lintuja oli paljon :)
VastaaPoistaHienot kuvat sait.
VastaaPoistaTuo joutsen-kurkikuva on aivan mykistävän kaunis. Taulun paikka, sanoisin :-)
VastaaPoistaKurki ei ole mikään helppo kuvattava, se on niin varovainen.
VastaaPoistaTykkään kovasti näistä lentokuvista, mikä määrä kurkia. En ole oikeastaan muuta nähnyt kuin pareittain.
Kiva postaus kuvaamisen haasteellisuudesta, hauska tuo kurkien juoksu linssin ulottumattomiin:)
VastaaPoistaKiitos kommenteista Ame, Kirsti, Susanna, Vikki ja anski! :))
VastaaPoista- Parvi oli todella iso, tuossa kakkoskuvassa näkyy vain osa koko joukosta.
- Pois juoksevista tulee minulle mieleen maali, pää edellä maaliviivan yli kurkotus.
Komeat kuvat! On siellä paljon lintuja
VastaaPoistaKiitos Sussi! :) Niitä tosiaan oli paljon.
Poista