"Unelmaa on kevyt kantaa.
Salatulla tavalla se kannattelee sinua.
Hoivaile sitä, se hoitaa sinua.
Ravitse ja kastele sitä, se saa sinut kukkimaan.
Ihminen ilman unelmaa: kuin betonikylä vuoren rinteellä.
Tunturipurot virtaavat ohi."
- Riitta Hämäläinen-
lauantai 18. heinäkuuta 2026
Reissussa / tallilla
Ennen loman loppumista
kävin vähän reissussa, siskon luona.
Täti oli tilattu tallille kuvaamaan. 😁
Tässä muutama kuva sieltä.
Onhan hevoset uljaita eläimiä mutta niin isoja, että vähän pelottavia.
Minäkään en mielelläni lähesty hevosia. Ne ovat suuria, voimakkaita, helpposäikkyjä ja arvaamattomia, vaikka selässä istujan mukaan aina maailman kilteimpiä. Jos on aita välissä niin voin antaa niille omenan tai porkkanan, mutta en kädestä! Heitä herkkupalan aidan yli, kyllä hepo sen sieltä löytää ja kiittää. Odottaa sitten uutta herkkupalaa kun seuraavan kerran kävelen ohitse.
Hevoset ovat kauniita ja viisaita eläimiä. Lapsuuskodissani oli hevosia aina. Pelkäsin niitä, koska ne vauhkoontuivat välillä on oikutteluvat joskus. Olin isän mukana metsätöissä ja ihmettelin Tomu-hevosen voimaa. Se jaksoi vetää raskaitakin tukkeja.
Kauniinvärinen hevonen. Hienosti sait vauhtia näkyviin viimeisessä kuvassa. Lapsuudenkodissa oli melkein tuonnäköinen Poju työhevosena. Minäkin ajoin haravakonetta Pojun kanssa. Oli rauhallinen ja ei-pelottava.
Sait kuitenkin kivoja kuvia otettua. Meillä meni 10 vuotta tyttärien ratsastusharrastuksen ja hevostallin kanssa Se oli työntäyteistä aikaa, en kaipaa sitä enää lainkaan, vaikka monia ihan kivoja muistoja jäikin.
Hyviä kuvia hevosesta ja ratsastajasta. Meilläkin tytär hurahti hevosiin jo pienenä. Tallessa on edelleen iso pino kuitteja kurssi- ja leirimaksuista. Hänellä on ollut omiakin hevosia.
Minäkään en mielelläni lähesty hevosia. Ne ovat suuria, voimakkaita, helpposäikkyjä ja arvaamattomia, vaikka selässä istujan mukaan aina maailman kilteimpiä. Jos on aita välissä niin voin antaa niille omenan tai porkkanan, mutta en kädestä! Heitä herkkupalan aidan yli, kyllä hepo sen sieltä löytää ja kiittää. Odottaa sitten uutta herkkupalaa kun seuraavan kerran kävelen ohitse.
VastaaPoistaJuuri näin. Aidan takaa kuvasin, herkkuja ei ollut antaa.
PoistaKiitos Hanna Helena!
Kaunis eläin 🤎 Ei ihme että "hevoshulluja" nuoria on niin paljon.
VastaaPoistaHevosiin ja poneihin hullaantuneita.
En ole heppa-eläin ihminen myöskään. 😉
VastaaPoistaHevoset ovat kauniita ja viisaita eläimiä. Lapsuuskodissani oli hevosia aina. Pelkäsin niitä, koska ne vauhkoontuivat välillä on oikutteluvat joskus. Olin isän mukana metsätöissä ja ihmettelin Tomu-hevosen voimaa. Se jaksoi vetää raskaitakin tukkeja.
VastaaPoistaKauniinvärinen hevonen. Hienosti sait vauhtia näkyviin viimeisessä kuvassa. Lapsuudenkodissa oli melkein tuonnäköinen Poju työhevosena. Minäkin ajoin haravakonetta Pojun kanssa. Oli rauhallinen ja ei-pelottava.
VastaaPoistaSait kuitenkin kivoja kuvia otettua. Meillä meni 10 vuotta tyttärien ratsastusharrastuksen ja hevostallin kanssa Se oli työntäyteistä aikaa, en kaipaa sitä enää lainkaan, vaikka monia ihan kivoja muistoja jäikin.
VastaaPoistaHyviä kuvia hevosesta ja ratsastajasta. Meilläkin tytär hurahti hevosiin jo pienenä. Tallessa on edelleen iso pino kuitteja kurssi- ja leirimaksuista. Hänellä on ollut omiakin hevosia.
VastaaPoista