Paju

Paju on monipuolinen ja kiva materiaali. Se on siro, kestävä, sitkeä ja notkea ja sopii  hyvin punontatöihin.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena lähes 30 pajulajia. Luonnonvaraista käyteään pajutöihin eniten vaikka viljeltyä pajuakin saa. Kansan- ja työväenopistot sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistykset järjestävät punontakursseja. Suomenkielisiä punontakirjoja ovat ainakin Marketta Miettisen ja Vilho Raatikaisen Pajutyöt sekä Minna Koskisen ja Anelma Savolaisen Suomalainen Pajutyökirja pajua kotiin ja puutarhaan.

Jotain on tullut pajusta tehtyä. Olen kerrännyt pajut maantienojista (ilman lupaa), ne niitetään sieltä kuitenkin, ja käyttänyt ne tuoreena kuorimatta. Tuoreesta pajusta tehty työ kuivuessaan kyllä hieman haristuu, ulkotöissä se ei haittaa. Toinen tapa on kuivattaa ne ja ennen käyttöä liottaa, silloin lopputuloksesta saa siistin ja paju ei enää kutistu. Se vaatisi enemmän tiloja ja liotuspaljuja tai rantaa. 

Pajua voi käyttää myös kuorittuna. 

Havukranssinpohja on varmaan tavallisin työ, mistä pajutyöt yleensä aloitetaan. Sen voi koristella sesongin mukaan; kevät, syksy, pääsiäinen, joulu, ja käyttää kranssina ilman havujakin.

Seinäkoristeessa on kaksi pystyssä olevaa, työn takana, loimipajua, johon on sidottu kudepajut. Tällä tekniikalla voi tehdä sermejä tai vaikka rappurallin aitan portaan eteen, jolloin kudepajut olisivat kaikki saman pituisia.

Pajupallot koristeena ulkona ja sisällä

Pajualunen, vaikka hedelmille

Ylijäämät voi sitoa lopuksi pöytäkoristeeksi

Paju taipuu vaikka minkälaiseen muotoon. Tässä on tehty juhlasomiste

joka jatkaa nyt elämäänsä pihan koristeena.

Pajun ympärille on ensin kieputettu ohutta rautalankaa, jonka jälkeen se on taivuteltu haluttuun muotoon.

Hääkoristeena sydän.

Tähden ja sydämen punonnassa on käytetty kaaospunontaa. Ensin on tehty haluttu muoto ja siihen alettu punoa. Tähti on kokonaan pajua, sydämen muoto on taivutettu rautalangasta. Tähti on kesällä köynöstukena ja adventtina kieputan siihen jouluvalot ja tähti on syttynyt.

Sydämen päällä oleva kranssi kuorittua pajua, jonka taisin ostaa Tiimarista.

Perus köynöstuki, tekniikkana ristipunonta. Siinä punotaan kahta kudetta samanaikaisesti ja kuteet menevät  loimivälissä ristiin. Ristipunos on tiukempi kuin palttina.

Tässä sermissä / köynöstuessa on pohjana kaupan valmis köynöstukiristikko, punontatekniikkana palttina.

Ja vielä pieni aidanjatke, loimena tukevat kepit paju punottu palttinaksi.

Vuosien saatossa sään kauhduttamat työt on helppo hävittää ja sitten vain tekemään uutta tilalle.

Tässä jokunen esimerkki mitä pajusta voi tehdä.