Se miksi kannoin tänään sateesta huolimatta kameraa aamulenkillä mukana oli, että bongasin eilen koskikaran Cinclus cinclus. Siellä se kivellä istuskeli, sukelteli ja niiaili. Tänään ei ollut mahdollisuutta jäädä pidemmäksi aikaa seuraamaan sen puuhia. Hieman liian kaukanakin oli minun putkenpätkälleni, toisilla lintuset taas tulevat niin lähelle, että kuvaaminen on haasteellista järeämmillä välineillä. Oi voi.
Mutta kyllä siitä nyt erottaa melkein ilman suurennuslasia, että on se koskikara. :)
Taitaa sitten olla se aika... Ihana löytö. Täytyypä itsekin raahata itsensä liikkuvan veden ääreen ihan pikapuoliin :-)
VastaaPoistaTykkään niin kovasti koskikarasta. Tykkään noista kuvista juuri tuon lumisateenkin takia!
VastaaPoistaLumisade tekee noista Koskikaran kuvista erikoisen kivan näköisiä, eli niissä kuvissa on just sitä jotain! Tykkään kyllä muistakin kuvistasi.
VastaaPoistaUpeita kuvia kaikki! Ja hieno bongaus!
VastaaPoistaNiin syystunnelmia tihkuvia kuvia, hrr.. ja samalla kauniita.
VastaaPoistaSinulle on pieni haaste blogissani http://anheliina.blogspot.fi/
Kiitos anski, otan kopin! :))
PoistaKiitos Susanna, Vikki, Betunia, Sussi ja anski!!!!! :))
VastaaPoista